2.3.2022
Seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntöuudistus etenee – Mikä muuttuu?
Hallitus antoi 17.2.2022 esityksen (HE 13/2022 vp) seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta lukien. Esityksen keskeisimpänä tarkoituksena on korostaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta sekä selkeyttää ja osaltaan myös ankaroittaa lapsiin kohdistuvien tekojen rangaistavuutta.
Keskeisimpänä muutoksena on tuoda asianomistajan eli rikoksen uhrin suostumus keskeiseksi tunnusmerkistötekijäksi, jonka perusteella teon rangaistavuutta arvioidaan. Tällä hetkellä voimassa oleva raiskauksen tunnusmerkistö ei yksiselitteisesti kriminalisoi vastoin asianomistajan suostumusta tapahtuvaa sukupuoliyhteyttä, vaan arvioitavaksi on tullut se, onko asianomistaja ollut esimerkiksi pelkotilan tai muun avuttoman tilan vuoksi kykenemätön muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan taikka onko teossa käytetty väkivaltaa tai sen uhkaa. Keskeisesti väkivaltaan, uhkaan tai avuttomaan tilaan perustuvan sääntelymallin heikkoutena onkin pidetty sitä, ettei se anna riittävästi painoarvoa asianomistajan osallistumistahdolle tai sen ilmaisulle. Tätä voidaan pitää epäkohtana seksuaalisen itsemääräämisoikeuden turvaamisen kannalta. Lainsäädäntöuudistus lähtee siitä, että sukupuoliyhteyden on tapahduttava vapaaehtoisesti siten, että asianomistaja on ilmaissut osallistuvansa sukupuoliyhteyteen vapaaehtoisesti.
Lainsäädäntöuudistus eriyttää myös alle 16-vuotiaisiin kohdistettujen seksuaalisten tekojen arviointia, sillä esimerkiksi lapsiin kohdistuvia raiskauksia arvioidaan nykyisen lainsäädännön mukaan saman tunnusmerkistön mukaan kuin aikuisiinkin kohdistuvia tekoja. Uudistuksen myötä sukupuoliyhteys alle 16-vuotiaan lapsen kanssa tulee lähtökohtaisesti rangaistavaksi lapsenraiskauksena riippumatta siitä, onko lapsi antanut suostumuksen sukupuoliyhteyteen vai ei. Perustavana ajatuksena teon rangaistavuudessa on se, ettei kuuttatoista vuotta nuorempi lapsi lähtökohtaisesti ole riittävän kypsä antamaan pätevää suostumusta sukupuoliyhteyteen aikuisen kanssa. Vaikka alle 16-vuotiaallakin lapsella toisaalta on seksuaalinen itsemääräämisoikeus, on ensisijaisena tarkoituksena turvata lasten henkilökohtaista koskemattomuutta sekä terveyttä ja häiriötöntä kehitystä. Nykyisessä laissa oleva nuorten keskinäistä seksuaalista kanssakäymistä koskeva rajoitussäännös sisältyy myös lakiuudistukseen, ja siten kypsyydeltään samantasoisten ja iältään lähellä toisiaan olevien nuorten vapaaehtoiset sukupuolisuhteet jäävät yhä sallituiksi.
Vaikka seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntöuudistus on askel eteenpäin, ei se kuitenkaan tuo kauan kaivattua helpotusta rikostutkintojen ja oikeusprosessien pitkään kestoon. Raskaat vuosia kestävät prosessit aiheuttavat asianosaisille merkittävää haittaa, mikä korostuu erityisesti traumaattisten ja arkaluontoisten asioiden kohdalla. Mikään lainsäädäntömuutos ei toteuta tarkoitustaan, jos asianosaisilla ei ole mahdollisuutta saada asiaansa ratkaisua kohtuullisessa ajassa. Toivommekin, että lainsäätäjältä ja päätöksentekijöiltä löytyisi keinoja myös tämän ongelman ripeäksi ratkaisemiseksi.
Hallituksen esitykseen kaikkine muutoksineen pääset tutustumaan täällä: HE 13/2022 vp (eduskunta.fi).